Puhun tässä nyt sitten yleisesti asiakkuussuhteestani Verkkokauppa.comiin, en pelkästään kännyköiden suhteen, sillä niitä tulee sen verran harvoin ostettua.
Olen tällä hetkellä jossain kokeilijan ja kanta-asikkaan välissä. En voi sanoa ostavani liikkeestä mitään säännöllisesti, mutta silloin kun tarve on, päädyn useimmiten ostamaan Verkkokauppa.comista. Suosittelen kauppaa kuitenkin muillekin, joten kai minussa on vähän suosittelijaakin.
Kiinnostus Verkkokauppa.comiin lähti aikoinaan tv-mainoksista ja sen jälkeen internet-sivujen tutkailu auttoi vakuuttamaan sen verran, että tilasin ensimmäisen tavaran. Palvelu on mielestäni aina ollut hyvää, joten tästä syystä jaksan vastedeskin silloin tällöin tilata mahdollisesti jonkin uuden ohjelmiston tai peräti uuden tietokoneen.
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
9. Teema - Henkilöstö
Riippuen ostajata, voi asiakaspalvelu olla erittäin tärkeää. Osa ostaessaan uutta kännykkää ei välttämättä ole täysin vakuuttunut siitä, minkä mallin ostaisi. Tällöin voi osaava myyjä auttaa päätöksen tekemisessä. Myyjä voi esitellä eri mallien ominaisuuksia ja kertoa mikä on ollut myydyin malli, mikä ei, mitä kysytään jne.
Tätä myyjien osaamista voi kehittää yrityksen sisäisellä markkinoinnilla; mahdollisia infotilaisuuksia/koulutustilaisuuksia olisi mahdollista järjestää ja myyjiä voisi kehottaa tutustumaan kunnolla eri valmistajien tarjontaan.
Tätä myyjien osaamista voi kehittää yrityksen sisäisellä markkinoinnilla; mahdollisia infotilaisuuksia/koulutustilaisuuksia olisi mahdollista järjestää ja myyjiä voisi kehottaa tutustumaan kunnolla eri valmistajien tarjontaan.
8. Teema - Saatavuus
Kännyköiden markkinointikanava on seuraava (oletan): Valmistajat myyvät joko itse omassa kaupassaan, tai lähettävät niitä jälleenmyyjille. Riippuen maasta, osa lähtee toisiin maihin maahantuojille. Jälleenmyyjät Suomessa hankkivat kännyköitä maahantuojilta.
Kännyköitä voi tilata myös netistä, joten tällöin kaupan ja asiakkaan välillä on vielä kuljetusliike, joka toimittaa paketin perille.
Mitä tulee kännyköiden ulkoiseen ja sisäiseen saatavuuteen, ne ovat yleensä varsin hyviä. Pieniä kännykkäkauppoja (useimmiten eri opertaattoreiden pisteitä) löytyy melkein joka kulman takaa isoimmissa kaupungeissa. Lisäksi kaikista kodinkoneliikkeistä löytyy yleensä myös ainakin muutama kännykkämalli.
Kaupan sisällä (olkoon nyt sitten tämä Verkkokauppa.com tässä esimerkissä) kännykät on myös yleensä helppo löytää. Isoimmissa paikoissa voi toki joutua hieman kiertämään, ellei kauppias ole ollut fiksu ja laittanut kylttejä roikkumaan kattoon. Useimmiten kaupoissa on käynnyköille oma osastonsa.
Kännyköitä voi tilata myös netistä, joten tällöin kaupan ja asiakkaan välillä on vielä kuljetusliike, joka toimittaa paketin perille.
Mitä tulee kännyköiden ulkoiseen ja sisäiseen saatavuuteen, ne ovat yleensä varsin hyviä. Pieniä kännykkäkauppoja (useimmiten eri opertaattoreiden pisteitä) löytyy melkein joka kulman takaa isoimmissa kaupungeissa. Lisäksi kaikista kodinkoneliikkeistä löytyy yleensä myös ainakin muutama kännykkämalli.
Kaupan sisällä (olkoon nyt sitten tämä Verkkokauppa.com tässä esimerkissä) kännykät on myös yleensä helppo löytää. Isoimmissa paikoissa voi toki joutua hieman kiertämään, ellei kauppias ole ollut fiksu ja laittanut kylttejä roikkumaan kattoon. Useimmiten kaupoissa on käynnyköille oma osastonsa.
7. Teema - Hinta
Kännyköiden hintaan vaikuttavat monet tekijät. Ensiksi niiden merkki ja tyyppi, taviskännykät ovat luonnollisesti halvempia kuin ökykännykät. Niiden valmistus ja rahtaus vievät oman osuutensa hinnasta. Jälleenmyyjä lisää hintaan vielä haluamansa voiton.
Hinta ei tietenkään ole aina sama. Kun uusi malli tulee myyntiin, on sen hinta huipussa. Vanhetessa hinta putuoaa. Välillä tulee myös tarjouksia, etenkin suosituihin malleihin. Nämä ovat kauppakohtaisia ja yleensä vain rajoitetun ajan voimassa.
Lähes jokainen kauppa harjoittaa "vähän alle" -hintamerkintää, (mikä on btw äärimmäisen rasittavaa). Viimeinen numero on lähes poikkeuksetta 9. Useimmiten kännykän hinnat ovat tasaeuroissa. Hinnat ovat yleensä yli 100 euroa, joten ilmeisesti kauppiaat eivät viitsi laittaa senttejä perään.
Mitä tulee kilpailuun ja sen vaikutukseen hintoihin, on se varsin kovaa. Kännykkävalmistajia on useampia ja nykyään ominaisuudet ovat suht samaa luokkaa.
Lopuksi vielä minkä hintaisia kännyköitä itse ostaisin. En missään nimessä osta ikinä sitä kaikkein kalleinta. Tosin en sitä halvintakaan, ne ne ovat yleensä todella rupuisia. Paras hinta mielestäni on ~100-200 euroa.
Hinta ei tietenkään ole aina sama. Kun uusi malli tulee myyntiin, on sen hinta huipussa. Vanhetessa hinta putuoaa. Välillä tulee myös tarjouksia, etenkin suosituihin malleihin. Nämä ovat kauppakohtaisia ja yleensä vain rajoitetun ajan voimassa.
Lähes jokainen kauppa harjoittaa "vähän alle" -hintamerkintää, (mikä on btw äärimmäisen rasittavaa). Viimeinen numero on lähes poikkeuksetta 9. Useimmiten kännykän hinnat ovat tasaeuroissa. Hinnat ovat yleensä yli 100 euroa, joten ilmeisesti kauppiaat eivät viitsi laittaa senttejä perään.
Mitä tulee kilpailuun ja sen vaikutukseen hintoihin, on se varsin kovaa. Kännykkävalmistajia on useampia ja nykyään ominaisuudet ovat suht samaa luokkaa.
Lopuksi vielä minkä hintaisia kännyköitä itse ostaisin. En missään nimessä osta ikinä sitä kaikkein kalleinta. Tosin en sitä halvintakaan, ne ne ovat yleensä todella rupuisia. Paras hinta mielestäni on ~100-200 euroa.
tiistai 9. maaliskuuta 2010
6. Teema - Markkinointiviestintä
Markkinointiviestintä. Taidan jättää sen Verkkokauppa.comin ja Anttilan pois tästä häiritsemästä ja keskittyä pelkästään kännykkään itseensä ja siihen mitä siihen liittyy.
Kännyköitä löytyy lehti-ilmoituksista ja monenkin myyjän toimesta. Myös netistä ja ulkoa löytyy aina silloin tällöin. Tällöin yleensä mainostetaan juuri jotain tiettyä merkkiä/mallia, ei useampaa kerralla (paitsi mainoslehtisissä).
Puhelinten myynti tapahtuu oikeastaan kokonaan myymälämyyntinä. Joko fyysisesti paikanpäällä tai verkon kautta tilaamalla. Puhelinmyynti ei puhelinkaupassa toimi, sillä kuka nyt ostaisi kännykkää näkemättä sitä ensin ja vertaamalla rauhassa muihin malleihin. Myöskään ovilla ei käyskentele kulkukauppiaita kauppaamassa puhelimia (tai saattaa sellaisia olla joillain pimeillä markkinoilla, mutta eivätpä ne tähän liity).
Kännyköitä näkee aiha usein palkintoina ties missä kilpailuissa. Tällaisia kilpailuja saattaa järjestää lähes mikä yritys tahansa. Yleensä voittaja valitaan arvalla.
Kännyköitä löytyy lehti-ilmoituksista ja monenkin myyjän toimesta. Myös netistä ja ulkoa löytyy aina silloin tällöin. Tällöin yleensä mainostetaan juuri jotain tiettyä merkkiä/mallia, ei useampaa kerralla (paitsi mainoslehtisissä).
Puhelinten myynti tapahtuu oikeastaan kokonaan myymälämyyntinä. Joko fyysisesti paikanpäällä tai verkon kautta tilaamalla. Puhelinmyynti ei puhelinkaupassa toimi, sillä kuka nyt ostaisi kännykkää näkemättä sitä ensin ja vertaamalla rauhassa muihin malleihin. Myöskään ovilla ei käyskentele kulkukauppiaita kauppaamassa puhelimia (tai saattaa sellaisia olla joillain pimeillä markkinoilla, mutta eivätpä ne tähän liity).
Kännyköitä näkee aiha usein palkintoina ties missä kilpailuissa. Tällaisia kilpailuja saattaa järjestää lähes mikä yritys tahansa. Yleensä voittaja valitaan arvalla.
5. Teema - Tuote
Eli taas joutuu käsittelemään kännykkää. Noh, mikäpä siinä. Uutta en muuten saanut vieläkään ostettua, vaikka vanha tuossa on ollut enemmän tai vähemmän hajalla jo muutaman kuukauden. Kertooko jotain ostokäyttäytymisestä?
Enivei, siis kolmikerromalli. Koostuu Ydintuotteesta, Avustavista osista ja Mielikuvasta.
Ydintuote on matkapuhelin, kännykkä, kapula, luuri...
Avustavat tekijät ovat merkki (EI enää Nokiaa, ainakaan tänne, kiitos), OMINAISUUDET erittäin tärkeitä. Pitää pystyä perustoimintojen lisäksi käyttämään laskinta ja monipuolista kalenteria ja muistikirjaa. Muita ominaisuuksia ovat mm. internet, gps, messenger jne. kuka sitten haluaa ja kuka ei. Muotoilu toki on myös tärkeä, ei sitä ihan mitä tahansa tiiliskiveä halua, mutta ei myöskään sitä kaikkein pienintä, minkä näppäimiä ei pysty edes näppäilemään kunnolla.
Mielikuva muodostuu yleensä valmistajan kuvauksesta ja kuulluista käyttäjäkokemuksista. Arvostelu saattaa myös löytyä jostain. Mainoslehtiset harvemmin vakuuttavat puhelimen mielikuvaan. Saatavuudesta sen verran, että joitain malleja ei sitten meinaa löytää millään, ja yleensä juuri jokin tietty väri (jonka itse haluaisi) puuttuu.
Kun puhutaan kännykän elinkaaresta, voi sen sanoa olevan tällä hetkellä kasvuvaiheessa. Kännyköiden kehitys on ollut viimeisen parin kymmenen vuoden aikana huimaa ja eivät ne enää ole mitään pelkkiä puhelimia, vaan lähemmäs minitietokoneita. Tämän huomioon ottaen voisi toisin jo vihjailla, että kännykkä alkaisi olla tiensä päässä sellaisena kuin se perinteisesti tunnetaan ja tilalle olisi astumassa uusi kännykkä-minimikro-gps -laite.
Enivei, siis kolmikerromalli. Koostuu Ydintuotteesta, Avustavista osista ja Mielikuvasta.
Ydintuote on matkapuhelin, kännykkä, kapula, luuri...
Avustavat tekijät ovat merkki (EI enää Nokiaa, ainakaan tänne, kiitos), OMINAISUUDET erittäin tärkeitä. Pitää pystyä perustoimintojen lisäksi käyttämään laskinta ja monipuolista kalenteria ja muistikirjaa. Muita ominaisuuksia ovat mm. internet, gps, messenger jne. kuka sitten haluaa ja kuka ei. Muotoilu toki on myös tärkeä, ei sitä ihan mitä tahansa tiiliskiveä halua, mutta ei myöskään sitä kaikkein pienintä, minkä näppäimiä ei pysty edes näppäilemään kunnolla.
Mielikuva muodostuu yleensä valmistajan kuvauksesta ja kuulluista käyttäjäkokemuksista. Arvostelu saattaa myös löytyä jostain. Mainoslehtiset harvemmin vakuuttavat puhelimen mielikuvaan. Saatavuudesta sen verran, että joitain malleja ei sitten meinaa löytää millään, ja yleensä juuri jokin tietty väri (jonka itse haluaisi) puuttuu.
Kun puhutaan kännykän elinkaaresta, voi sen sanoa olevan tällä hetkellä kasvuvaiheessa. Kännyköiden kehitys on ollut viimeisen parin kymmenen vuoden aikana huimaa ja eivät ne enää ole mitään pelkkiä puhelimia, vaan lähemmäs minitietokoneita. Tämän huomioon ottaen voisi toisin jo vihjailla, että kännykkä alkaisi olla tiensä päässä sellaisena kuin se perinteisesti tunnetaan ja tilalle olisi astumassa uusi kännykkä-minimikro-gps -laite.
4. Teema - Segmentonti
Tällä kertaa vuorossa siis segmentointi ja esimerkkituotteena on DVD ja kauppana Anttila.
Olen kulutusasiakas, satunnainen asiakas ja medium user. Puretaanpa hieman. En ole yrittäjä, joten olen kuluttaja. Satunnainen asiakas olen, koska en ravaa ostamassa dvd:tä joka päivä tai edes joka kuukausi. Kutenkin aina silloin tällöin kiertelen alennusmyyntikasat, "alelaarit", läpi ja teen heräteostoksia. Saatan kerralla ostaa useammankin, jos sattuu löytymään helmiä.
Dvdissä on laaja skaala, ja niitä riittää vähän joka lähtöön. Ostajia ei voi luokitella tyyliin pitää dvdistä ja ei pidä. Käsittelen tässä nyt nimen omaan itseäni kiinnostavia dvditä, japanilaisia animaatioita. Nämä on suunnattu nuorille, animaatioista ja/tai Japanista kiinnostuneille. Japanilaiselle animaatiolle, animelle, löytyy Anttilasta ihan oma hyllynsä. Näitä ei hirveästi mainosteta Anttilan puolesta. Joskus kuitenkin näkyy mainoslehtissä.
Ihan aikojen alussa anime oli muun animaation (=lastenelokuvien) joukossa. Uskoisin, että erottamalla anime omaksi osastokseen, Anttila halusi nimen omaan kohdentaa elokuvat oikeille katsojille.
Alla vielä kuva asemoinnista.
Olen kulutusasiakas, satunnainen asiakas ja medium user. Puretaanpa hieman. En ole yrittäjä, joten olen kuluttaja. Satunnainen asiakas olen, koska en ravaa ostamassa dvd:tä joka päivä tai edes joka kuukausi. Kutenkin aina silloin tällöin kiertelen alennusmyyntikasat, "alelaarit", läpi ja teen heräteostoksia. Saatan kerralla ostaa useammankin, jos sattuu löytymään helmiä.
Dvdissä on laaja skaala, ja niitä riittää vähän joka lähtöön. Ostajia ei voi luokitella tyyliin pitää dvdistä ja ei pidä. Käsittelen tässä nyt nimen omaan itseäni kiinnostavia dvditä, japanilaisia animaatioita. Nämä on suunnattu nuorille, animaatioista ja/tai Japanista kiinnostuneille. Japanilaiselle animaatiolle, animelle, löytyy Anttilasta ihan oma hyllynsä. Näitä ei hirveästi mainosteta Anttilan puolesta. Joskus kuitenkin näkyy mainoslehtissä.
Ihan aikojen alussa anime oli muun animaation (=lastenelokuvien) joukossa. Uskoisin, että erottamalla anime omaksi osastokseen, Anttila halusi nimen omaan kohdentaa elokuvat oikeille katsojille.
Alla vielä kuva asemoinnista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
