1. Teema - Markkinointiajattelu ja sen kehittyminen

"Markkinoinnin tavoite on tehdä myyminen tarpeettomaksi" - Peter Drucker

Kun kuulen sanan "markkinointi" herää yleensä ensimmäisenä mieleen ärsyttävät puhelinmyyjät ja kaiken maailman roskaposti postilaatikossa. Eihän se tietenkään ole kaikki pelkästään sitä...

Tulee sitä itsekin markkinoitua sitä sun tätä kavereille tietämättäänkin. Mainostetaan jotain hyvää leffaa tai jotain vastaavaa.

Televisiosta tulee mainosta yhtenään. Osa niistä on nykyään sellaisia, ettei niistä osaa sanoa mitä ne oikeastaan mainostavat, osa on suorastaan luotaantyöntäviä. En koe olevani kovin altis mainoksille. Osittain siksi, että minulle on suuri kynnys raahautua kauppaan asti ja raottaa kukkaroa. Lisäksi ostan yleensä vain sitä, mitä todella tarvitsen (useimmiten).

Jos nyt pohditaan hieman tuota yllä olevaa markkinoinnin määritelmää, niin voihan olla toki niinkin, että kaikki nämä joka paikasta tulevat mainokset ovat vaikuttaneet minuun huomaamattani ja koen tarvitsevani jotain tavaraa, jolloin sellaista ei enää tarvitse minulle tyrkyttää, vaan menen suorastaan pyytämään sitä kauppiailta.

Koska itselle on kuitenkin koirat erittäin läheisä, niin aion käyttää niitä esimerkkeinä tässä tekstissä.

Aloitetaanpa tuotantosuuntaisesta ajattelusta. Tämä näkyy koiramarkkinoissa erittäin hyvin. Moni haluaa söpön pikku koiranpennun ja tämän ansiosta löytyy pentutehtailijoita vähän joka kulman takaa. Nämä eivät välitä siitä millaisia koiria teettävät; terveitä tai sairaita, tuhannen rodun sekoituksia, kunhan vain saadaan rahat käteen.

Toinen ääripää on puolestaan nähtävissä joissain tietyissä roduissa, joissa kasvattajien käteen jää monta pentua, koska ei löydy ostajia. Tämä johtuu yleensä rodun harvinaisuudesta (rotua ei tunneta) tai rodun vaikudesta (vaikea kouluttaa, liian iso tms.). Tähän auttaa yleensä tiedon levittäminen kaikin mahdollisin keinoin.

Osassa harvinaisia rotuja esiintyy myös ilmiö, jossa kasvattaja teettää pentueen vasta, kun on saanut tarpeeksi kiinnostuneita kyselyitä potentiaalisilta pennunostajilta.

Osa kasvattajista on puolestaan erikoistunut johonkin tiettyyn linjaan tietyssä rodussa (käyttö- tai näyttelylinja, esim. ratajuoksija tai näyttelykoira whippeteissä).

Joskus jotkin kasvattajat, varsinkin sellaiset, jotka ovat jo saaneet hieman nimeä, eivät mainosta pentujaan kenelle tahansa. Ensin kysytään pieneltä sisäpiiriltä rodun sisällä ollaanko kiinnostuneita ja sitten vasta kaupitellaan ulkopuolisille. Joskus saattaa tosin esiintyä kysyntää ulkopuolelta joka tapauksessa, mutta tällaiset kasvattajat saattavat helposti vastata kielteisesti.